Pajtim Statovci – Kissani Jugoslavia

Tulipa sitten lomareissulla luettua myös tämä Kissani Jugoslavia. Viimeksi kirjoitin lukemastani Bollasta, artikkeli löytyy täältä. Statovcin kirjalliset lahjat ovat todella ihmeelliset, kirja imaisi minun täysin mukaansa.

Eletään kahdessa ajassa, kahden eri henkilön kertomana. Nuori albaanityttö Emine on avoitumassa 80-luvun Kosovossa. Avoituminen ei toteudu siten, kun olemme länsimaissa tottuneet ajatella. Perinteet ja tavat seuraavat toisiaan, eikö morsian ja sulhanen tunne toisiaan lainkaan. Sulhasen, Bajramin, Eminen isälle tehtyä avioehdotusta on edeltänyt vain lyhyt kohtaaminen kadulla. Kosovolaisen naisen kohdalla ei voida puhua tasa-arvosta ja Emine joutuukini pitkälti elämään miehen ja lasten ehdoilla. Perheen joutuessa muuttamaan suomeen pakolaisena jugoslavian hajoamissotien vuoksi, seuraa kirjan sivuilta kouriintuntuvasti maahanmuuttajien ristiriitainen sopeutuminen uuteen maahan. Mitä tehdä, kun lapset omaksuvat uuden maan kulttuurin ja aiempaan kotimaahan palaaminen ei tunnu heistä enää tärkeälle?

2000-luvun Suomessa, homomies siirtyy suhteesta toiseen ja hankkii itselleen lemmikiksi boan. Pojan tarina risteytyy Eminen tarinaan äiti-poika-suhteen kautta. Pojan tarinassa on boan lisäksi vertaiskuvallisuutta, unenomaisia jaksoja kissan muodossa. Vertaiskuvallisuutta mihin, se jäi minulle arvoitukseksi. Psykoanalyyttisessä ajattelussa voisi käärmeelle nähdä moniakin merkityksiä, mutta kissa? Onko kyseessä kielikuva vai pojan harha. Käärmeen heittäminen lopussa voisi olla miehisyyden haltuunottoa tai hylkäämistä?

Tämän enempää en uskalla lähteä arvuuttelemaan kirjan syvempiä merkityksiä. Ehkä annan sen vain olla hyvänä, ajatuksia herättäneenä, taitavan kirjailijan tuotoksena.

Kirja: Kissani Jugoslavia

Kirjoittanut: Pajtim Statovci

Julkaistu: 2014

Sivuja: 286

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *