Camilla Läckberg – Kultahäkki

Taisin jo aiemman kirja-arvion kohdalla mainita ruotsalaiskirjailija Läckbergin kirjojen epätasaisuudesta. Eli siitä, kuinka osa kirjoista on suorastaan loistavia, kun taas osa jo jotenkin hutaisten tehtyjä keskinkertaisuuksia. Aiemmin olen lukenut hänen tuotannostaan koko Fjällbacka-sarjan. Kultahäkki aloittaa uuden sarjan, johon on tulossa ainakin vielä toinen osa. Fjällbacka-sarjan väkeä ei kirjassa tavata, joskin päähenkilö on kotoisin Fjällbackasta. Minulla oli suuret odotukset kirjasta sen mainospuheiden perusteella, harmi ettei se pystynyt niitä täyttämään.

Kirjan päähenkilö on kolmikymppinen Faye, pienen tytön äiti ja kauppakorkeaa käynyt fiksu nainen. Hän on rakastunut opiskeluaikoinaan hurmaavaan (lue: narsistiseen) Jackiin. Faye on uhrannut Jackin vuoksi kaiken, opinnot, uran, oman itsensä. Hänellä ei ole omia tuloja, eikä hän todellakaan elä sellaista elämää kuin aiemmin toivoi, hän elää vain Jackille. Ulospäin elämä näyttää täydelliselle, Faye tietää ulkopuolisten kadehtivan häntä. Eräänä päivänä Faye löytää Jackin sängystä toisen naisen kanssa ja totuus Jackista alkaa paljastua. Faye menettää kaiken ja päättää aloittaa laajan koston Jackia kohtaan.

Kirjassa liikutaan nykyhetken lisäksi Fayen opiskeluaikojen alussa, sekä Fayen lapsuudessa Fjällbackassa, josta paljastuu pala palalta syitä siihen, miksi Faye on halunnut polttaa sillat menneisyytensä. Olen pitänyt Läckbergin kirjoissa tästä nykyisen ja menneen rinnakkain kuljettamisesta, ehkä Kultahäkin osalta sitä olisi voinut vielä hioa jotenkin tasaisemmaksi.

Kuten tavallisesti Camilla Läckbegin kirjoissa kieli on sujuvaa ja juoni punoutuu vihjailevasti ja kirjan viime sivuilla koko totuuden paljastavasti. Kirjaa ei tehnyt mieli laskea alas vaan siitä halusi tietää aina seuraavan käänteen. Aiheena kosto on hedelmällinen ja toteutuessaan voisiko sanoa jopa lukijan aggressiota tyydyttävä. Kultahäkissä kaikki vain etenee liian hyvin ollakseen uskottava. Onko se sitten huono vai hyvä asia, voi jokainen arvioida itse.

Kirjassa oli myös voimakas eroottinen vivahde ja seksikohtaukset seurasivat edellistä. Tämä oli suoraan sanottuna kiusallista, ehkä tämän vivahteen olisi voinut tuoda dekkarissa ilmi hienovaraisemmin, nyt mentiin paikoin harlekiinikirjallisuuden suuntaan.

Kaikesta huolimatta suosittelen lukemaan tai kuuntelemaan kirjan. Se on oikein hyvää ja keveää viihdettä vaikka lomapäiville. Saa todella irtautua ikävistä asioista ja mennä mukaan fantasioimaan täydellisestä kostosta!

Kirja: Kultahäkki

Kirjoittaja: Camilla Läckberg

Suomentanut: Aleksi Milonoff

Julkaistu: 2019

Sivuja: 350

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *